Kirkasta vettä etsien

 Tehtiinpä pari reissua vähän ulommas merelle. Ekareissulla ajettiin Nahkiaisesta 20 kilsaa lounaalle, josta löytyikin juuri ja juuri kriteerit täyttävä kirkas vesi. Muutama tunti uistelua ja kotia. Ei tapahtumia.
Toka reissulla ajettiin suoraan ulos yli 50 kilometriä ja sieltä lopulta löytyikin kohtuu kirkas vesi (näkösyvyys yli kolme metriä). Sieltä sitten uisteltiin lounaalle muutama tunti ilman tapahtumia. Monenkokoista kalaa oli ajoittain runsaasti kaikuluotaimessa varmaan myös lohiakin, mutta lohet olivat ilmeisesti panneet suunsa visusti kiinni. Oletan, että lohet (pääparvet) nousevat tällä hetkellä kirkkaassa vedessä ulkomerellä, mutta lohien löytäminen laajalla merenselällä on huomattavasti vaikeampaa kuin rantavesistä. Toivottavasti piileväkukinta putsaisi pian rantavedet ja sataisiin vielä tälläkin kaudella yrittää uistella lohta Karjulan ja Nahkiaisen suunnilta.
Toka reissu meinasi loppua lyhyeen, kun Mercuryn bensaletku meni puhki ja bensaa valui runsaasti laineille. Bensaletku oli haljennut kahden sentin matkalta moottorin läpivientikohdalta ja bensa valui moottorikaivoon. Onneksi ei syttynyt palamaan sillä rantaan oli matkaa yli 10 kilometriä. Veneestä löytyi sen verran letkua, että vika saatiin korjattua. Letku on pehmeää kumia (Mercury laatua) joka ei kestänyt bensaa edes vuotta. Laitetaan letku maahantuojalle syyniin.

Piilevä kukintaa

Piilevä kukinta näyttää tällä hetkellä olevan runsaimmillaan perämerellä varsinkin Raahen edustalla. Piilevä värjää veden ruskeaksi samalla vesi muuttuu sameaksi eikä uistin juuri näy tässä puurossa ja nousulohi pistää suunsa kiinni. Myös lohen nousu kuulostaa olevan myöhässä, joten mahdollisuus saada pyöreä kala tällä hetkellä on aika pieni. Jatkuvat maatuulet ja kevättulvat toivat runsaasti ravinteita mereen josta tämä piilevä kukinta johtuu. Piilevä kukinta kestää yleensä pari viikkoa jonka jälkeen vesi muuttuu kirkkaaksi, jollei tule lisää ravinteita esim, jokivesistä runsaista sateista johtuen. Pari viimeistä reissua on mennyt enempi ja vähempi kirkasta vettä etsien ja tapahtumia ei ole ollut yhtä alamittaista taimenta lukuunottamatta. Näkösyvyys pintavedessä on ajoittain alle kahden metrin ja sen pitäisi olla ainakin kolme metriä.

Tuulista keliä

Tänään uisteltiin pojan kanssa kohtalaisessa (8-10 m/s) luoteis- pohjoistuulessa Karjulan lounaispuolelta ulos luoteelle. Vesi oli jäähtynyt huomattavasti edellisestä kerrasta ja muuttunut samalla myös kirkkaammaksi. Ulompana veden lämpö tippui nopeasti alimmmillaan 5,5 asteeseen. Kylmä vesi oli myös niin kirkasta, että sen luulisi kelpaavan myös nousulohelle. Toivottavasti pohjoistuulet eivät lykkää paskavettä siikajoen suunnalta. Vedimme aluksi suoraan vastaiselle. Mercuryn nopeussäätö toimi hyvin myös aallokossa uisteltaessa vastatuuleen. Kaasukahvaan ei tarvinnut koskea missään vaiheessa vaan säätö piti nopeuden hyvin asetusarvossa. Merenkäynti oli sen verran voimakasta, ettei plaanaripyynti toiminut enään kunnolla ja voimistuva tuuli ajoikin meidät lopulta rantaan.

Talvikot syönnillään

Tänään 10 tuntia vetoa Karjulan ulkopuolelta Nahkiaisen "matalaa" kiertäen lähelle Nahkiaisen tolppaa. Vesi oli todella lämmintä (12-14 astetta) vuodenaikaan nähden. Likaista vettä, jossa myös talvikot viihtyvät, riittää kauas ulos.  Neljä talvikkoa kävi veneessä.

Kauden 2013 avaus

Iltavetoa ja kaluston testausta Karjulan suunnalla. Saimme veneeseen mukaan Kylmälän Jukan  ja Karjalaisen Harrin tutustumaan lohen uistelun saloihin ja viime kesän ottipaikkoihin. Veden väri ja lämpötila vaihtelivat jyrkästi Karjulan eteläpuolelle johtuen varmaankin jatkuvista helteistä ja maatuulista. Kymmenasteinen vesi saattoi muuttua hetkessä alle neliasteiseksi samoin kusen värinen vesi muuttui nopeasti hyvin kirkkaakasi.
Mercuryn nopeussäätö siipiratasanturin avulla tuntui toimivan hyvin ottaen huomioon myös pintaveden virtauksen verrattuna GPS:iin.
Iltayöstä lopulta kala kävi puraisemassa kulta-ruotsinlippu Tiuraa. Kala tarttui kiinni Karjulasta noin viisi kilometriä etelän suuntaan alle 20 metrin patin päältä. Tiura sai äkkilähdön takilasta kuudesta metrista. Lähtö oli raju ja eka syöksyn jälkeen kala hyppäsi komeasti ja jäi sitten hetkeksi juromaan lähelle pintaa. Jukka sai väsytellä kalaa vain muutaman minuutin kunnes kala karkasi. Olisi varmaan syytä tarkastella takilan siiman vapauttimien kuntoa eli onko tartutus riittävä. Kesä näyttää tulleen merellekin huomattavasti etuajassa samoin lohet.

2012

Tänä vuonna lohta oli paljon meressä niin talvikoita kuin nousukkaitakin. Jostain syystä karkuutuksia oli paljon ja varsinkin isoimmat eivät tuntuneet pysyvän kiinni uistimissa. Vesi oli kirkasta ja kelit suosivat  myös merellä liikkujia. Ja mikä parasta muitakin uistelijoita oli liikkeellä runsaasti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kalat tulivat Karjulan länsi- ja eteläpuolelta eli aikaisempiin vuosiin nähden lähempää rannikkoa. Kävimme kerran myös Makkaran montulla, mutta totesimme veden olevan siellä liian sameaa ja ajoimmekin Karjulan eteläpulelle, josta sitten saimme kauden ensimmäisen nousulohen. Kalat ottivat lähes poikkeuksetta kiinni ulommaisimpiin uistimiin joissa oli myös pisimmät vapautuspituudet. Yli 40 metrin vapautuspituudet näyttivät toimivan parhaiten. Tällä kaudella alkoi tulla lohiuutisia myös Kalajoen edustalta. Kalajoelta tuntuu nousevan veneisiin runsaasti talvikoita keskipainon ollessa kovin alhainen. Uistelemalla saatujen nousulohien keskipaino on n. 10 kiloa. Talvikon erottaa helposti nousulohesta vatsan kaarevuuden puuttumisesta eli talvikon vatsalihoista puuttuu nousulohelle tyypillinen rasvakerros. Nousulohta olemme onnistuneet saamaan vain tietyiltä alueilta raahen edustalta, eli ns hotspoteista. Kalaa ei ole tullut syvyydeltään tasaisista vesistä koskaan vaikka olemme uistelleet jatkuvasti siirtymäetappeina myös näillä alueilla. Käsityksemme mukaan nousulohen voi saada tarttumaan uistimeen vain näillä ns. hotspot alueilla.
Taimenkanta on elpynyt yllättävän hyvin ruoppaustöiden aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Pieniä taimenia oli hyvin matalikoilla, mutta kuten lohienkin suhteen tänä vuonna ne suurimmat kalat karkasivat.
Seuraava uhka Raahen edustan kalakannoille tulee sydänmailta Laivakankaan kultakaivokselta. Kaivos laskee jätevetensä ilman ympäristöviranomaisen valvontaa suoraan mereen. Arsenikki ja syanidit ovat sellaisia perimään vaikuttavia hermostomyrkkyjä, että niiden vaikutukset voi pian alkaa näkyä myös Raahen merialueen kalakannoissa. Raahesta kalastetun kalan arvo muuna kuin rehukalana voi kärsiä kovan inflaation.

2011

Vaihteeksi vuosi jolloin emme onnistuneet saamaan yhtään pyöreää lohta.
Taimenkanta tuntuu elpyvän Raahen syväväyläruoppauksen aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Pientä taimenta tarttuu verkkoihin sekä myös uistimiin. Taimenen uistelussa käytämme enimmäkseen tuulenkalaa muistuttavaa 11 cm:n Rapalan Originaali vaappua sekä Vetotiuraa eri väreissä. Taimenen pääasiallinen saaliskala matalikoilla näyttää olevan tuulenkala.