Lohi 2018

Lohikesä alkoi lupaavasti kun 30 toukokuuta Risto väsytteli 16,5 kiloisen lohen veneeseen Karjulan eteläpuolelta väylän varresta. Lohi tuli lyhyen väsytyksen jälkeen veneen vierelle ja vavan katketessa kala piti koukata nopeasti veneeseen. Onneksi veneessä on pitkävartinen kalakoukku juuri näitä isoja varten,
Myös kymmenes päivä kesäkuuta nahkiaisen takana oli hetken aikaa iso kala kiinni. Siinä ne kontaktit nousulohiin olivatkin tällä kaudella. Talvikoita kävi muutama veneessä alkukaudesta. Viimeinen lohireissu tehtiin 17.6 Nahkiaisen länsipuolelle ilman tapahtumia. Vesi todettiin aivan liian sameaksi lohen uisteluun. Runsaat kevättulvat toivat ravinteita mereen ja veden lämmetessä piileväkukinnat veivät lohilta loputkin syömishalut varsinkin Raahen korkeudella.

Lohen saalistilastot osoittavatkin suoraan sen, että mitä kovemmat kevättulvat sitä vaikeammaksi lohenuistelu menee. Tulvakevät 2013 on hyvä esimerkki siitä, ettei myöskään Kokkolan edustalta saatu kuin muutama lohi ja Raahesta ei ainoatakaan.

Järjetön lohiasetus näkyy tänäkin kesänänä huonoina lohisaaliina Tornionjoella.

Uisteluvuosi 2017

Lohen ustelusta ei jäänyt tältä vuodelta paljon kerrottavaa tuleville sukupolville. Vesi oli meressä kohtuullisen kirkasta, mutta kirkkaat ja pyöreät lohet puuttuivat. Tämän hetkisen hallituksen päätös kiintiöittää lohen pyynti oli katastrofi lohen nousulle. Tornion- ja Simojoen lohilaskurit osoittivat, että aikaistunut lohen pyynti romahdutti jokiin nousseiden kalojen kappalemäärän puoleen edellisestä vuodesta. Vaikkei hallituksessa ole ihme kyllä ainoatakaan RKP:n ministeriä, niin siitä huolimatta hallitus pelasi juuri rannikon ruotsinkielisten kalastajien pussiin.
Taimenkanta näyttäisi lievää elpymistä monien huonojen vuosien jälkeen vaikka harrastelijoiden ammattimaista verkkokalastusta ei ole saatukaan kuriin merialueilla.

Taimenet ulkomerellä

Syksyn 2016 taimensaalis jäi huonoksi. Taimenkannat vain pienenevät vuosi vuodelta. Jatkuvat koillistuulet pitivät meriveden pinnan alhaalla ja vei kalat matalikoista ulkomerelle ja normaalisti hyvät matalikot eivät antaneet saalista. Muutama alamittainen kala kävi veneessä eikä yhtäkään ison kalan tapahtumaa ollut.

Lohikausi 2016

Lohikausi 2016 on alkanut Raahen edustalla todella hienosti. Lohta on noussut lähes joka paattiin ja kalat ovat olleet isoja. Saatujen kalojen keskipaino taitaa olla reilusti yli 10 kiloa. Talvikot ovat pysyneet poissa Raahen vesiltä. Lukuisia rajuja tärppeja on tullut kalojen repiessä itsensä irti. Mikä parasta saaliista ilmoitetaan välittömästi WhatsApp:iin eli tieto saaliista ottipaikkoineen ja uistimineen tulee reaaliajassa merellä kaikkien ryhmäläisten hyödynnettäväksi.
 Meidän ekan lohen Karjulan länsipuolelta alle 5 asteisesta vedestä väsytteli Sippalan Antti. Antti väsytteli varmaotteisesti komean 13,5 kg;n nousukkaan. Kala söi Tiura Magnumin koiranoksennus uistinta. Vesi on ollut aika tummaa koko alkukesän, mutta sameus tuli vasta kahden päivän kovan myrskyn jälkeen. Ennen myrskyä 17.2 kiloinen lohi saatiin tutulta HotSpot alueelta Nahkiaisen penkalta. Kala tarttui kiinni ennenkuin kaikkia uistimia oli saatu veteen. Kala puri pinkki/kirkas Iron Hornia joka oli viritetty 3 m:n tapsilla pinkki violetin VK-salmonin taakse. Kalan väsytys olikin sitten kovaa työtä. Kalan eka spurtti oli todella raju ja se tyhjensikin kelan välittömästi ja kala saatiin pysähtymään pistämällä jarru todella tiukalle. Sitten alkoikin 1,5 tuntia kestänyt piirileikki. Kala ei löysännyt vetoaan missään vaiheessa vaan pyrki menemään syvällä ja olemaan kaukana. Tunne vavassa oli koko ajan sellainen kuin olisi pitänyt 10 kilon punnusta vavalla ilmassa eli kala ei löysännyt missään vaiheessa. Siiman loputtua kelasta puhdistettiin veneen toinen puoli ustimista ja plaanarista ja lähdettiin kalan perään, Siimaa saatiin kelattua takaisin pikkuhiljaa ja kalan ollessa koko ajan syvällä päästiin kalan yläpuolelle ja alettiin pumppaamaan kalaa ylös, Siiinä tehtiinkin sitten monta ympyrää ennenkuin kala saatiin väellä ja voimalla pintaan koukattavaksi. Hyvin pieni pettymys oli kun kala tuli pintaan ja huomasimme sen olevan pyrstöstä kiinni eikä ollutkaan mikään ennätyskala. Kala ja väsyttäjä olivatkin siinä vaiheessa varmaan yhtälailla kaikkensa antaneita, mutta tällä kertaa voitto tuli meille. Se hiukan ihmetytti, että miksei kala vetänyt siimaa poikki voimaa kyllä olisi ollut vaan jäi juromaan syvälle ja väsytti siellä itsensä ehkä se ratkaisikin pelin.

 Kolmannen lohen väsytteli Risto rutiininomaisesti nahkiaisen takaa. Kala painoi 8.2 kiloa ja olikin tyypillisesti tuon kokoiseksi pirtsakka ja näytteli voimiaan hyppimällä useita kertoja. Vinkin ottipaikasta saimmekin Team Vaiheelta joka ilmoitti saamastaan kalasta WhatsApp:lla ja ajoimmekin välittömasti samoille seuduille ja kala olikin sitten puolen tunnin päästä kiinni. Kala söi isotiura marjapuuroa pienen VK-salmonin takaa. Pinkki uistin näyttää toimivan sameassa vedessä pinkin houkutuslevyn takaa 3 metrin tapsilla veneen vierestä. Tavoitteena olisikin saada kaloja jotka ovat jo lopettaneet syömisen, mutta toistaiseksi saamillamme kaloilla on ollut vatsat täynnä silakkaa. Eli onko nämä kalat olleet vielä syönnösvaelluksella eikä nousemassa jokiin, kun silakkaakin on näkynyt kaikuluotaimessa todella paljon näillä ottialueilla. Kalojen koko kyllä viittaa nousukkaisiin.
Jeppiksessä näyttävät saavan hyvin kalaa Ismo Magnumilla varsinkin superman mallilla, joten se pitää ottaa uistinvalikoimaan ensi kaudella. Ismo Magnumit kestävät huomattavasti kovempaa vetonopeutta kuin esim Tiurat joten Iron Horn sopii paremmin Ismo Magnumin kanssa vedettäväksi. Kalojen keskipaino etelämpänä näyttäisi olevan huomattavasti pienempi kuin meillä Raahen edustalla. Lohta nousee vielä Heinäkuussa paljon jokiin, joten kannattaisi vielä käydä uistelemassa ja mieluimmin kaukana kuin lähellä. Veden kirkastumista on turha odotella näin sateisena kesänä.

Piruetit ison kalan kanssa

Veneen päivitys

Vanha hyvin palvellut Delphin 570 tuli alkutalvesta päivitettyä uuteen Sandström MC 620 veneeseen. Eli vähän pitempi ja ehkä pohjan profiililtaan parempi keskihytällinen vene. Sandström veneet valmistetaan lahden toisella puolella Raahen korkeudella Kåge nimisellä paikkakunnalla.

Vuosi 2015

Vuosi meni lohen vetouistelun suhteen meidän osalta alakanttiin jo senkin johdosta, että uistelureissuja kertyi merelle vain puolenkymmentä työkiireistä yms. johtuen. Veneeseen saatiin ainoastaan yksi noin nelikiloinen nousukala. Positiivista kaudessa oli, että nousulohia kyllä Raahen edustalta saatiin useampaan veneeseen ja harrastajien määrä tällä alueella on jälleen lisääntynyt. Kausi vahvisti edelleen sitä käsitystä, että nousulohi viihtyy vuosi vuodelta aina samoissa paikoissa.

Uistelutreffitkin saatiin järjestettyä kesäkuussa Isokraaselin saareen, Uistelutreffien aikaan oli runsaasti talvikkoja liikkeellä Raahen edustalla ja minunkin veneessä kävi vajaat kymmenen erikokoista talvikkoa. Vanha HotSpot ei pettänyt tälläkään kertaa vaan joka kerta kun vedettiin spotin yli niin kala oli kiinni. Ranteet maitohapoilla jätimmekin Riston kanssa talvikoiden väsyttelyn kesken päivän ja ajoimme rantaan. Yhdellä uistelureissulla Karjalaisen Harri sai 12 kiloisen lohen hotspotista meidän perässä puolet pienemmällä vapamäärällä. Mikä tekee ko. pisteestä keskellä laajaa merta vuosi vuodelta niin hyvän. Alueella on yleensä paljon pientä kalaa eli olisikohan alue lohen viimeisiä syönnöspaikkoja ennen nousua kutujokeen ja samalla talvikoiden tankkauspaikka suunnistaessaan etelään lämpimämmille vesille.

Heinäkuun lopulla käytiin veljeni ja siippojemme kera tutustumassa järviuisteluun Inarilla. Ilmeisesti kylmistä keleistä ja matalapaineista johtuen isommat taimenet olivat tyystin hukassa myös muiltakin ustelijoilta. Pieniä taimenia ja rautuja järvestä kyllä nousi sen verran että ruuassa hyvin koko viikko pysyttiin. Virvelillä ja lottolipalla saatiin komeita harjuksia saarten rannoilta. Partakosta käsin oli hyvä käydä Inarin vesillä kalastelemassa.

Taimenen uistelu rajoittui kolmeen uistelureissuun. Alamittaisia kävi veneessä joka reissulla ja yksi todella iso kala karkasi kymmenen minuutin väsyttelyn jälkeen. Tällä reissulla pintavesi oli aika sameaa joten vedimmekin syvien n. 20 m:n vesien päällä ja kala iski kiinni Rockmannin takana olevasta yli 20 m:n urasta. Kala oli taas kerran kiinni HalpaHallin halppisheittopellissä. Uistimessa oli näin isolle kalalle aivan liian pienet koukut ja taimenuistimien koukkukoko tuleekin kasvamaan seuraavalla kaudella. Verkkokalastuksen väheneminen ja meriveden huomattava lämpeneminen parantavat taimenen kasvunopeutta ja tulevaisuudessa vetouistelijat tulevat saamaan saaliikseen aina vaan isompia taimenia.
.

Kausi paketissa

Kaikkien ennusmerkkien mukaan kaudesta olisi pitänyt tulla erinomaisen hyvä ja lohta olisi pitänyt nousta veneisiin lähes joka uistelureissulla, mutta näin vaan ei käynyt. Torniojoen lohilaskuri nakuttaa tälle kesälle huippulukemat eli lähes satatuhatta lohta, joten ensikaudelle tiedossa paaljon talvikkotapahtumia. Nousulohta kuitenkin löytyi Raahen edustalta sen verran, että kaikkiin uisteluveneisiin sitä saatiin touko- kesäkuun aikana. Kausi oli selvästi normaalia pidempi eli ensimmäinen lohi nousi Saveloiden veneeseen jo 21.5 ja viimeinen oli ilmeisesti Salon Markon ja Pyyn Petrin kala 27.6. Ensimmäiset lohet tulivat vajaat 5 asteisesta vedestä.

Kevät näytti ja kuulosti lupaavalta. Etelä-Ruotsissa uistelijat saivat runsaita saaliita samanlaisia uutisia tuli myös Affenanmaalta. Vesi oli meressä hyvin kirkasta toukokuun lopulle saakka kunnes kovat ja jatkuvat pohjoisenpuoleiset tuulet käänsivät ravinteikkaan pohjaveden pintaan ja veden lämmetessä piileväkukinnat pilasivat rantavedet. Kohtuu puhdasta vettä toki löytyi, mutta niin kaukaa ulapalta, etteivät kaikki uistelijat niin kauas lähteneet. Meriveden rehevöityminen lisääntyy vuosi vuodelta ja piileväkukinnat kesällä ovat aina vaan pahempia. Maa- ja metsätalouden päästöjä ei yksinkertaisesti Suomen maassa haluta laittaa kuriin.

Lohia näkyi kyllä paljon luotaimissa, mutta tärpit olivat harvassa. Näyttää siltä, että lohitärpin jälkeen on turhaa jäädä tärppipaikalle pyörimään kovin pitkäksi aikaa. Mielestäni tärppi karkottaa lohet lähialueelta  tai muuten vähentää lohen ottihaluja. Emme ole onnistuneeet koskaan saamaan toista lohta tärpin jälkeen lähiympäristöstä. Kauden aikana tärppejä on tullut jo kun pyyntöjä on vasta laskettu veteen eli on ollut vasta muutama uistin vedessä. Ensi kaudella pitääkin kokeilla muutama reissu vetää toisella puolella venettä esim. vain kolmea tai neljää uistinta. Nousulohen syöntihalukkuus on näillä leveysasteilla jo sen verran heikkoa, että liika välke ja helinä veneen perässä voi jopa huonontaa ottihaluja. Pinkki kuulostaa toimivan Kokkolan edustalla, joten seuraavalla kaudella tullaan sitäkin taas testaamaan. Kannattaisi myös kokeilla lohelle uistimiin isompaa koukutusta ja kovempaa vetonopeutta. Ison kalan tarttuvuus paranisi isommalla koukulla ja kovempi vetonopeus saattaisi antaa lisä-ärsytystä.

Hylkeiden lähinnä kuuttien raatoja kelluu meressä ja lojuu rannoilla. Mikä onkaan nämä raadot saanut aikaan.