Kaikkien ennusmerkkien mukaan kaudesta olisi pitänyt tulla erinomaisen hyvä ja lohta olisi pitänyt nousta veneisiin lähes joka uistelureissulla, mutta näin vaan ei käynyt. Torniojoen lohilaskuri nakuttaa tälle kesälle huippulukemat eli lähes satatuhatta lohta, joten ensikaudelle tiedossa paaljon talvikkotapahtumia. Nousulohta kuitenkin löytyi Raahen edustalta sen verran, että kaikkiin uisteluveneisiin sitä saatiin touko- kesäkuun aikana. Kausi oli selvästi normaalia pidempi eli ensimmäinen lohi nousi Saveloiden veneeseen jo 21.5 ja viimeinen oli ilmeisesti Salon Markon ja Pyyn Petrin kala 27.6. Ensimmäiset lohet tulivat vajaat 5 asteisesta vedestä.
Kevät näytti ja kuulosti lupaavalta. Etelä-Ruotsissa uistelijat saivat runsaita saaliita samanlaisia uutisia tuli myös Affenanmaalta. Vesi oli meressä hyvin kirkasta toukokuun lopulle saakka kunnes kovat ja jatkuvat pohjoisenpuoleiset tuulet käänsivät ravinteikkaan pohjaveden pintaan ja veden lämmetessä piileväkukinnat pilasivat rantavedet. Kohtuu puhdasta vettä toki löytyi, mutta niin kaukaa ulapalta, etteivät kaikki uistelijat niin kauas lähteneet. Meriveden rehevöityminen lisääntyy vuosi vuodelta ja piileväkukinnat kesällä ovat aina vaan pahempia. Maa- ja metsätalouden päästöjä ei yksinkertaisesti Suomen maassa haluta laittaa kuriin.
Lohia näkyi kyllä paljon luotaimissa, mutta tärpit olivat harvassa. Näyttää siltä, että lohitärpin jälkeen on turhaa jäädä tärppipaikalle pyörimään kovin pitkäksi aikaa. Mielestäni tärppi karkottaa lohet lähialueelta tai muuten vähentää lohen ottihaluja. Emme ole onnistuneeet koskaan saamaan toista lohta tärpin jälkeen lähiympäristöstä. Kauden aikana tärppejä on tullut jo kun pyyntöjä on vasta laskettu veteen eli on ollut vasta muutama uistin vedessä. Ensi kaudella pitääkin kokeilla muutama reissu vetää toisella puolella venettä esim. vain kolmea tai neljää uistinta. Nousulohen syöntihalukkuus on näillä leveysasteilla jo sen verran heikkoa, että liika välke ja helinä veneen perässä voi jopa huonontaa ottihaluja. Pinkki kuulostaa toimivan Kokkolan edustalla, joten seuraavalla kaudella tullaan sitäkin taas testaamaan. Kannattaisi myös kokeilla lohelle uistimiin isompaa koukutusta ja kovempaa vetonopeutta. Ison kalan tarttuvuus paranisi isommalla koukulla ja kovempi vetonopeus saattaisi antaa lisä-ärsytystä.
Hylkeiden lähinnä kuuttien raatoja kelluu meressä ja lojuu rannoilla. Mikä onkaan nämä raadot saanut aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti