2012

Tänä vuonna lohta oli paljon meressä niin talvikoita kuin nousukkaitakin. Jostain syystä karkuutuksia oli paljon ja varsinkin isoimmat eivät tuntuneet pysyvän kiinni uistimissa. Vesi oli kirkasta ja kelit suosivat  myös merellä liikkujia. Ja mikä parasta muitakin uistelijoita oli liikkeellä runsaasti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kalat tulivat Karjulan länsi- ja eteläpuolelta eli aikaisempiin vuosiin nähden lähempää rannikkoa. Kävimme kerran myös Makkaran montulla, mutta totesimme veden olevan siellä liian sameaa ja ajoimmekin Karjulan eteläpulelle, josta sitten saimme kauden ensimmäisen nousulohen. Kalat ottivat lähes poikkeuksetta kiinni ulommaisimpiin uistimiin joissa oli myös pisimmät vapautuspituudet. Yli 40 metrin vapautuspituudet näyttivät toimivan parhaiten. Tällä kaudella alkoi tulla lohiuutisia myös Kalajoen edustalta. Kalajoelta tuntuu nousevan veneisiin runsaasti talvikoita keskipainon ollessa kovin alhainen. Uistelemalla saatujen nousulohien keskipaino on n. 10 kiloa. Talvikon erottaa helposti nousulohesta vatsan kaarevuuden puuttumisesta eli talvikon vatsalihoista puuttuu nousulohelle tyypillinen rasvakerros. Nousulohta olemme onnistuneet saamaan vain tietyiltä alueilta raahen edustalta, eli ns hotspoteista. Kalaa ei ole tullut syvyydeltään tasaisista vesistä koskaan vaikka olemme uistelleet jatkuvasti siirtymäetappeina myös näillä alueilla. Käsityksemme mukaan nousulohen voi saada tarttumaan uistimeen vain näillä ns. hotspot alueilla.
Taimenkanta on elpynyt yllättävän hyvin ruoppaustöiden aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Pieniä taimenia oli hyvin matalikoilla, mutta kuten lohienkin suhteen tänä vuonna ne suurimmat kalat karkasivat.
Seuraava uhka Raahen edustan kalakannoille tulee sydänmailta Laivakankaan kultakaivokselta. Kaivos laskee jätevetensä ilman ympäristöviranomaisen valvontaa suoraan mereen. Arsenikki ja syanidit ovat sellaisia perimään vaikuttavia hermostomyrkkyjä, että niiden vaikutukset voi pian alkaa näkyä myös Raahen merialueen kalakannoissa. Raahesta kalastetun kalan arvo muuna kuin rehukalana voi kärsiä kovan inflaation.

2011

Vaihteeksi vuosi jolloin emme onnistuneet saamaan yhtään pyöreää lohta.
Taimenkanta tuntuu elpyvän Raahen syväväyläruoppauksen aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Pientä taimenta tarttuu verkkoihin sekä myös uistimiin. Taimenen uistelussa käytämme enimmäkseen tuulenkalaa muistuttavaa 11 cm:n Rapalan Originaali vaappua sekä Vetotiuraa eri väreissä. Taimenen pääasiallinen saaliskala matalikoilla näyttää olevan tuulenkala.

2010

Lohta oli niukasti liikkeellä ja jouduimmekin vetämään usein tyhjät. Kesäkuun kymmenes päivä saimme n. 5 kg  lohen sekä loppukuusta onnistuimme saamaan veneeseen vielä n. 13 kg:n  todella pullukan naaraslohen. Lohi otti kiinni takilassa olevaan uistimeen, nousi pintaan ja hyppäsi samantien useita kertoja ilmaan ennekuin rauhoittui juromaan syvemmällä. Kalaa väsyteltiin  pitkä tovi ennenkuin saatiin koukattua veneesen.
Käytämme plaanareissa vapauttimina kumirenkaita joiden vetolujuus on useita kiloja. Kalat ovatkin yleensä tästä syystä hyvin kiinni ja karkuutuksia tulee tosi vähän. Vapauttimet eivät myöskään laukeile itsestään kovallakaan kelillä.

2009

Sitten koitti se ehdottomasti paras lohivuosi. Lohta saatiin joka uistelureissulla. Lohta oli runsaasti Raahen edustalla niin talvikoita kuin nousukkaitakin. Vesi oli kirkasta ja kelit suosi koko kesäkuun ajan. Veneeseen saatiin kuusi lohta joiden keskipaino oli n. 10 kg. Karkuutuksia ei ollut muistaakseni kuin yksi. Tällä reissulla veneessä oli jo kaksi lohta kun kala tarttui plaanarissa uloimpaan. Siima oli kiertynyt tuulessa useita kertoja plaanarinarun ympärille eikä siitä sitten irronnutkaan vaikka kala kuinka tempoi ja pian saimmekin seurata, kuinka kala jatkoi maallista vaellustaan. Tämän jälkeen lisäsimme plaanari laukaisimiin pätkät verkon alapaulaa pitämään siimat irti plaanarinarusta.
Kalat saimme Nahkiasen matalikon länsi- ja luodepuolelta.
Taimenen suhteen menikin kausi sitten täysin nollille eli muutamalla reissulla ei ollut mitään havaintoja taimenista. Raahen syväväylän ruoppaustyöt aiheuttivat kahden vuoden ajaksi ympäristökatastrofin raahen merialueelle. Vesi oli ajoittain epämääräisen punaista ja hyvin sameaa. Ruoppaustöiden aikana meren pohjamudista vapautui sellaiset määrät sedimentteihin kertyneitä myrkkyjä, etteivät puhtaan veden kalat viihtyneet siinä sopassa ja tuskinpa kalat olisivat olleet edes syömäkelpoisia.

2008

Vuoden 2008 sesonki menikin sitten sitä kirkasta vettä etsien. Pintavesi perämerellä Raahen edustalla oli todella sameaa koko alkukesän. Kevät oli hyvin sateinen, joten koko laajan pohjanmaan joet tulvivat apulannat ja metsäojista valuneet ravinteet mereen ja sotkivat meriveden näkösyvyyden alle 3 metriin. Yritimme hakea sopivan kirkasta vettä kaukaa Nahkiaisen ulkopuolelta, mutta vesi oli joka paikassa yhtä sameaa ja kusen väristä.
Kontaktia loheen emme onnistuneet saamaan Raahessa. Kauden pelastikin pari Vaasan edustalta Rönnskäristä saatua lohta.

2007

Vuosi 2007 olikin hyvin kaksijakoinen saaliin suhteen. Alkukaudesta saimme ennätyskalan eli verestettynä Kreivintorin vaa-alla punnittuna 18.3 kg. Kala jäikin sitten kauden ainoaksi eikä muita tapahtumia tullut kovasta yrityksestä huolimatta.
Ennätyskalamme saimme Nahkiaiselta luoteeseen n. 20 km missä oli ollut aikaisemminkin tapahtumia. Riston ja minun lisäksi kolmantena oli Rämön Jukka joka saikin vierailevana tähtenä väsytellä kalan koukattavaksi veneeseen. Keli oli todella hyvä eli lähes tyyntä ja vedenpinta rikki. Aurinko oli juuri tulossa pilven raosta näkyviin, kun kala otti kiinni. Kala todettiin heti isoksi ja teimmekin veneessä töitä lähinna kalan ehdoilla. Väsytys kesti n 1,5 tuntia ja sinä aikan kala kävi useita kertoja lähes koukkausetäisyydellä, mutta päätti aina pyrkiä uudestaan vapauteen. Kala todellakin teki mitä tahtoi ja väsytyksen loppuvaiheessa tulikin sitten yllättävän nöyrästi koukkausetäisyydelle. Kala oli komea myös veneen pohjalla vaikkakin tullessaan kristallin kirkkaassa vedessä muutaman metrin etäisyydellä veneestä pitkia aikoja oli todella upeaa katseltavaa. Kala olikin vedessä niin uljaan näköinen, että jälkikäteen tuntui kohtuuttomalta lopettaa näin komean kalan kutuvaellus näin tylysti.

2006

Vuosi 2006 menikin sitten taas täysin uuden oppimiseksi ja kantapään kautta. Kauden alussa saatiin triplatärpistä heti kolme pientä lohta jotka jäivät myös kesän ainoiksi lohiksi. Yritimme kyllä sitkeästi saada kalaa esim. eräällä reissulla vedimme uistinta makkaran montussa putkeen yli vuorokauden ilman tapahtumaa. Tänä vuonna aloimme seurata myös veden väriä eli  mittaamalla näkösyvyyttä säännöllisesti. Ennen pyynnin  viritystä tarkistamme aina pintaveden näkösyvyyden esim. kuusamon painosyvääjällä. Jos näkösyvyys jää alle 3 m:n emme laske uistimia pyyntiin lainkaan vaan vaihdamme paikkaa eli ajamme tarvittaessa niin ulos, että sitä kirkasta vettä löytyy. Makkaran monttu patteineen on mielestämme verrattoman hyvää aluetta nousulohen uisteluun jos vain vesi on kirkasta, mutta tänä kesänä se ei sitä ollut.