Talvikot syönnillään

Tänään 10 tuntia vetoa Karjulan ulkopuolelta Nahkiaisen "matalaa" kiertäen lähelle Nahkiaisen tolppaa. Vesi oli todella lämmintä (12-14 astetta) vuodenaikaan nähden. Likaista vettä, jossa myös talvikot viihtyvät, riittää kauas ulos.  Neljä talvikkoa kävi veneessä.

Kauden 2013 avaus

Iltavetoa ja kaluston testausta Karjulan suunnalla. Saimme veneeseen mukaan Kylmälän Jukan  ja Karjalaisen Harrin tutustumaan lohen uistelun saloihin ja viime kesän ottipaikkoihin. Veden väri ja lämpötila vaihtelivat jyrkästi Karjulan eteläpuolelle johtuen varmaankin jatkuvista helteistä ja maatuulista. Kymmenasteinen vesi saattoi muuttua hetkessä alle neliasteiseksi samoin kusen värinen vesi muuttui nopeasti hyvin kirkkaakasi.
Mercuryn nopeussäätö siipiratasanturin avulla tuntui toimivan hyvin ottaen huomioon myös pintaveden virtauksen verrattuna GPS:iin.
Iltayöstä lopulta kala kävi puraisemassa kulta-ruotsinlippu Tiuraa. Kala tarttui kiinni Karjulasta noin viisi kilometriä etelän suuntaan alle 20 metrin patin päältä. Tiura sai äkkilähdön takilasta kuudesta metrista. Lähtö oli raju ja eka syöksyn jälkeen kala hyppäsi komeasti ja jäi sitten hetkeksi juromaan lähelle pintaa. Jukka sai väsytellä kalaa vain muutaman minuutin kunnes kala karkasi. Olisi varmaan syytä tarkastella takilan siiman vapauttimien kuntoa eli onko tartutus riittävä. Kesä näyttää tulleen merellekin huomattavasti etuajassa samoin lohet.

2012

Tänä vuonna lohta oli paljon meressä niin talvikoita kuin nousukkaitakin. Jostain syystä karkuutuksia oli paljon ja varsinkin isoimmat eivät tuntuneet pysyvän kiinni uistimissa. Vesi oli kirkasta ja kelit suosivat  myös merellä liikkujia. Ja mikä parasta muitakin uistelijoita oli liikkeellä runsaasti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kalat tulivat Karjulan länsi- ja eteläpuolelta eli aikaisempiin vuosiin nähden lähempää rannikkoa. Kävimme kerran myös Makkaran montulla, mutta totesimme veden olevan siellä liian sameaa ja ajoimmekin Karjulan eteläpulelle, josta sitten saimme kauden ensimmäisen nousulohen. Kalat ottivat lähes poikkeuksetta kiinni ulommaisimpiin uistimiin joissa oli myös pisimmät vapautuspituudet. Yli 40 metrin vapautuspituudet näyttivät toimivan parhaiten. Tällä kaudella alkoi tulla lohiuutisia myös Kalajoen edustalta. Kalajoelta tuntuu nousevan veneisiin runsaasti talvikoita keskipainon ollessa kovin alhainen. Uistelemalla saatujen nousulohien keskipaino on n. 10 kiloa. Talvikon erottaa helposti nousulohesta vatsan kaarevuuden puuttumisesta eli talvikon vatsalihoista puuttuu nousulohelle tyypillinen rasvakerros. Nousulohta olemme onnistuneet saamaan vain tietyiltä alueilta raahen edustalta, eli ns hotspoteista. Kalaa ei ole tullut syvyydeltään tasaisista vesistä koskaan vaikka olemme uistelleet jatkuvasti siirtymäetappeina myös näillä alueilla. Käsityksemme mukaan nousulohen voi saada tarttumaan uistimeen vain näillä ns. hotspot alueilla.
Taimenkanta on elpynyt yllättävän hyvin ruoppaustöiden aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Pieniä taimenia oli hyvin matalikoilla, mutta kuten lohienkin suhteen tänä vuonna ne suurimmat kalat karkasivat.
Seuraava uhka Raahen edustan kalakannoille tulee sydänmailta Laivakankaan kultakaivokselta. Kaivos laskee jätevetensä ilman ympäristöviranomaisen valvontaa suoraan mereen. Arsenikki ja syanidit ovat sellaisia perimään vaikuttavia hermostomyrkkyjä, että niiden vaikutukset voi pian alkaa näkyä myös Raahen merialueen kalakannoissa. Raahesta kalastetun kalan arvo muuna kuin rehukalana voi kärsiä kovan inflaation.

2011

Vaihteeksi vuosi jolloin emme onnistuneet saamaan yhtään pyöreää lohta.
Taimenkanta tuntuu elpyvän Raahen syväväyläruoppauksen aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Pientä taimenta tarttuu verkkoihin sekä myös uistimiin. Taimenen uistelussa käytämme enimmäkseen tuulenkalaa muistuttavaa 11 cm:n Rapalan Originaali vaappua sekä Vetotiuraa eri väreissä. Taimenen pääasiallinen saaliskala matalikoilla näyttää olevan tuulenkala.

2010

Lohta oli niukasti liikkeellä ja jouduimmekin vetämään usein tyhjät. Kesäkuun kymmenes päivä saimme n. 5 kg  lohen sekä loppukuusta onnistuimme saamaan veneeseen vielä n. 13 kg:n  todella pullukan naaraslohen. Lohi otti kiinni takilassa olevaan uistimeen, nousi pintaan ja hyppäsi samantien useita kertoja ilmaan ennekuin rauhoittui juromaan syvemmällä. Kalaa väsyteltiin  pitkä tovi ennenkuin saatiin koukattua veneesen.
Käytämme plaanareissa vapauttimina kumirenkaita joiden vetolujuus on useita kiloja. Kalat ovatkin yleensä tästä syystä hyvin kiinni ja karkuutuksia tulee tosi vähän. Vapauttimet eivät myöskään laukeile itsestään kovallakaan kelillä.

2009

Sitten koitti se ehdottomasti paras lohivuosi. Lohta saatiin joka uistelureissulla. Lohta oli runsaasti Raahen edustalla niin talvikoita kuin nousukkaitakin. Vesi oli kirkasta ja kelit suosi koko kesäkuun ajan. Veneeseen saatiin kuusi lohta joiden keskipaino oli n. 10 kg. Karkuutuksia ei ollut muistaakseni kuin yksi. Tällä reissulla veneessä oli jo kaksi lohta kun kala tarttui plaanarissa uloimpaan. Siima oli kiertynyt tuulessa useita kertoja plaanarinarun ympärille eikä siitä sitten irronnutkaan vaikka kala kuinka tempoi ja pian saimmekin seurata, kuinka kala jatkoi maallista vaellustaan. Tämän jälkeen lisäsimme plaanari laukaisimiin pätkät verkon alapaulaa pitämään siimat irti plaanarinarusta.
Kalat saimme Nahkiasen matalikon länsi- ja luodepuolelta.
Taimenen suhteen menikin kausi sitten täysin nollille eli muutamalla reissulla ei ollut mitään havaintoja taimenista. Raahen syväväylän ruoppaustyöt aiheuttivat kahden vuoden ajaksi ympäristökatastrofin raahen merialueelle. Vesi oli ajoittain epämääräisen punaista ja hyvin sameaa. Ruoppaustöiden aikana meren pohjamudista vapautui sellaiset määrät sedimentteihin kertyneitä myrkkyjä, etteivät puhtaan veden kalat viihtyneet siinä sopassa ja tuskinpa kalat olisivat olleet edes syömäkelpoisia.

2008

Vuoden 2008 sesonki menikin sitten sitä kirkasta vettä etsien. Pintavesi perämerellä Raahen edustalla oli todella sameaa koko alkukesän. Kevät oli hyvin sateinen, joten koko laajan pohjanmaan joet tulvivat apulannat ja metsäojista valuneet ravinteet mereen ja sotkivat meriveden näkösyvyyden alle 3 metriin. Yritimme hakea sopivan kirkasta vettä kaukaa Nahkiaisen ulkopuolelta, mutta vesi oli joka paikassa yhtä sameaa ja kusen väristä.
Kontaktia loheen emme onnistuneet saamaan Raahessa. Kauden pelastikin pari Vaasan edustalta Rönnskäristä saatua lohta.