Kausi paketissa

Kaikkien ennusmerkkien mukaan kaudesta olisi pitänyt tulla erinomaisen hyvä ja lohta olisi pitänyt nousta veneisiin lähes joka uistelureissulla, mutta näin vaan ei käynyt. Torniojoen lohilaskuri nakuttaa tälle kesälle huippulukemat eli lähes satatuhatta lohta, joten ensikaudelle tiedossa paaljon talvikkotapahtumia. Nousulohta kuitenkin löytyi Raahen edustalta sen verran, että kaikkiin uisteluveneisiin sitä saatiin touko- kesäkuun aikana. Kausi oli selvästi normaalia pidempi eli ensimmäinen lohi nousi Saveloiden veneeseen jo 21.5 ja viimeinen oli ilmeisesti Salon Markon ja Pyyn Petrin kala 27.6. Ensimmäiset lohet tulivat vajaat 5 asteisesta vedestä.

Kevät näytti ja kuulosti lupaavalta. Etelä-Ruotsissa uistelijat saivat runsaita saaliita samanlaisia uutisia tuli myös Affenanmaalta. Vesi oli meressä hyvin kirkasta toukokuun lopulle saakka kunnes kovat ja jatkuvat pohjoisenpuoleiset tuulet käänsivät ravinteikkaan pohjaveden pintaan ja veden lämmetessä piileväkukinnat pilasivat rantavedet. Kohtuu puhdasta vettä toki löytyi, mutta niin kaukaa ulapalta, etteivät kaikki uistelijat niin kauas lähteneet. Meriveden rehevöityminen lisääntyy vuosi vuodelta ja piileväkukinnat kesällä ovat aina vaan pahempia. Maa- ja metsätalouden päästöjä ei yksinkertaisesti Suomen maassa haluta laittaa kuriin.

Lohia näkyi kyllä paljon luotaimissa, mutta tärpit olivat harvassa. Näyttää siltä, että lohitärpin jälkeen on turhaa jäädä tärppipaikalle pyörimään kovin pitkäksi aikaa. Mielestäni tärppi karkottaa lohet lähialueelta  tai muuten vähentää lohen ottihaluja. Emme ole onnistuneeet koskaan saamaan toista lohta tärpin jälkeen lähiympäristöstä. Kauden aikana tärppejä on tullut jo kun pyyntöjä on vasta laskettu veteen eli on ollut vasta muutama uistin vedessä. Ensi kaudella pitääkin kokeilla muutama reissu vetää toisella puolella venettä esim. vain kolmea tai neljää uistinta. Nousulohen syöntihalukkuus on näillä leveysasteilla jo sen verran heikkoa, että liika välke ja helinä veneen perässä voi jopa huonontaa ottihaluja. Pinkki kuulostaa toimivan Kokkolan edustalla, joten seuraavalla kaudella tullaan sitäkin taas testaamaan. Kannattaisi myös kokeilla lohelle uistimiin isompaa koukutusta ja kovempaa vetonopeutta. Ison kalan tarttuvuus paranisi isommalla koukulla ja kovempi vetonopeus saattaisi antaa lisä-ärsytystä.

Hylkeiden lähinnä kuuttien raatoja kelluu meressä ja lojuu rannoilla. Mikä onkaan nämä raadot saanut aikaan.

Tutuilla ottipaikoilla

10.6 on meille ollut vuosien saatossa se ehdottomasti tapahtumarikkain päivä lohen uistelussa. Niin oli taas tälläkin kertaa eli karjulan uralta Risto väsytteli ensin 7, 4 kiloisen lohen ja itse sain väsytellä Nahkiaisen penkalta 8,4 kiloisen. Kalat tulivat tutuilta ottipaikoilta joissa on ollut vuosittain hyvin tapahtumia. Toinen otti takilasta ja toinen veneen vierestä. Vesi on samentumassa ja näkösyvyys on enään nippa nappa 3 metriä. Veden lämmetessä piileväkukinta alkaa rehottamaan ja huonontaa lohen syöntiä Raahen edustalla.

Lohet syönnillään

Lohia on noussut Raahen ja Siikajoen edustalta veneisiin kohtalaisesti. Vesi oli alkukaudesta hyvin kirkasta ja kalaa liikkellä runsaasti. Karjalaisen Harrin veneeseen nousi jopa 19 kiloinen lohi Ämpärin takaa. Vähän pienempiä kaloja onkin sitten saatu lähes jokaiseen veneeseen. Vesi on lämmetessään samentunut ja samalla tärpit vähentyneet. Piilevä kukinta sotkee taas veden. Lounastuulet voisivat vielä tuoda puhdasta pintavettä rannemmas ja myös lohia. Nyt joutuu hakemaan sitä kirkasta vettä (näkösyvyys yli 3 metriä) Nahkiaisen suunnalta.
Perjantaina 6.6 vedettiin Karjulan lounaispuolelta luoteelle kunnes käännyttiin "Nahkiaisen penkalle" Nahkiaista kohti. Vesi oli ulkona vähän kirkkaampaa (lämpötila 8.8 - 9.5), mutta edelleen sameaa. Vastaiselle vedettäessä saatiin tuplatärpistä 6,1 kg:n lohi ja parin tunnin päästä iski 15 kiloinen naaraslohi, jota saikin sitten väsytellä 1,5 tuntia. Kala otti kiinni paikassa, missä vuosien varrella on ollut useita tapahtumia hyvin pienellä alueella. Kala oli poskesta kiinni ja tuli kokoajan kylki edellä veneen perässä. Lopulta piti ottaa moottorista veto pois päältä, jotta saimme pumpattua kalan koukkausetäisyydelle. Monen tyhjän reissun jälkeen puhumattakaan viime kesästä tuntui hyvältä saada pyöreitä kaloja veneeseen.

Kausi alkamassa

Uusi kausi alkamassa ja toiveet korkealla.
Lohen uistelukausi alkoi tänä keväänä huomattavasti normaalia aikaisemmin eli toukokuun lopulla. Team Savelat saivat ämpärin takaa komean lohen jo 21.5 eli ehkä aikaisemmin kuin koskaan näiltä leveysasteilta. Kala tuli Ämpärin takaa kirkkaasta vedestä. Ämpärin takana syvässä vedessä merivirrat ovat voimakkaita ja veden lämpötilaerot suuria, joten se on ehdottomasti lohialuetta näin alkukaudesta. Muillakin venekunnilla oli tapahtumia samoihin aikoihin, mutta veneeseen asti ei onnistuttu kaloja saamaan. Nyt tätä kirjoittaessani on tuullut reilun viikon koillisesta ja merivesi on ollut todella alhaalla. Toivottavasti vesi pysyy kirkkaana eikä ravinnepitoista vettä ole kummunnut syvänteistä pintaan piilevän ravinnoksi. Vesi onkin ollut poikkeuksellisen kirkasta, koska kevättulvia pohjanmaan joissa ei ole ollut. Kunhan ilmavirtaukset kääntyvät etelän puolelle ja vesi lähtee nousulle niin uskon, että lohenuistelijat saavat kokea taas niitä elämyksiä joista ovat koko talven uneksineet.
Uusi asetus uhanalaisten kalojen lohen ja taimenen alamitoista antaa kaloille hyvät edellytykset lisääntyä luontaisesti varsinkin jos myös verkkokalastajat noudattavat asetusta.

Talvikalastusta

Talvi on ollut leuto ja lyhyt. Näin lyhytaikaista jään alta tapahtunutta verkkokalastuskautta ei ole ollut miesmuistiin. Perämeri oli yliasti jäässä vain muutaman viikon ja nyt maaliskuun alussa jäätä ei löydy käytännössä kuin hailuodon pohjoispuolelta. Takatalvi voisi kyllä vielä muuttaa jäätilannetta. Korkeapaine ja pohjoistuulet jäädyttäisi kylmän meriveden nopesti.
Jotkut kalastajat ovat jo laskeneet veneensä vesille ja pyytävät kalaa sulasta vedestä. Pikkusiikaa ja taimenia on kuulemma tullut hyvin verkoilla. Toivottavasti kalastajat noudattavat taimenen alamittaa.
Pilkkijöitä on liikkunut saaristossa ja ahvensaalit ovat olleet hyviä. Myös vetouistelijoita on jo ollut taimenen perässä.