Tutuilla ottipaikoilla

10.6 on meille ollut vuosien saatossa se ehdottomasti tapahtumarikkain päivä lohen uistelussa. Niin oli taas tälläkin kertaa eli karjulan uralta Risto väsytteli ensin 7, 4 kiloisen lohen ja itse sain väsytellä Nahkiaisen penkalta 8,4 kiloisen. Kalat tulivat tutuilta ottipaikoilta joissa on ollut vuosittain hyvin tapahtumia. Toinen otti takilasta ja toinen veneen vierestä. Vesi on samentumassa ja näkösyvyys on enään nippa nappa 3 metriä. Veden lämmetessä piileväkukinta alkaa rehottamaan ja huonontaa lohen syöntiä Raahen edustalla.

Lohet syönnillään

Lohia on noussut Raahen ja Siikajoen edustalta veneisiin kohtalaisesti. Vesi oli alkukaudesta hyvin kirkasta ja kalaa liikkellä runsaasti. Karjalaisen Harrin veneeseen nousi jopa 19 kiloinen lohi Ämpärin takaa. Vähän pienempiä kaloja onkin sitten saatu lähes jokaiseen veneeseen. Vesi on lämmetessään samentunut ja samalla tärpit vähentyneet. Piilevä kukinta sotkee taas veden. Lounastuulet voisivat vielä tuoda puhdasta pintavettä rannemmas ja myös lohia. Nyt joutuu hakemaan sitä kirkasta vettä (näkösyvyys yli 3 metriä) Nahkiaisen suunnalta.
Perjantaina 6.6 vedettiin Karjulan lounaispuolelta luoteelle kunnes käännyttiin "Nahkiaisen penkalle" Nahkiaista kohti. Vesi oli ulkona vähän kirkkaampaa (lämpötila 8.8 - 9.5), mutta edelleen sameaa. Vastaiselle vedettäessä saatiin tuplatärpistä 6,1 kg:n lohi ja parin tunnin päästä iski 15 kiloinen naaraslohi, jota saikin sitten väsytellä 1,5 tuntia. Kala otti kiinni paikassa, missä vuosien varrella on ollut useita tapahtumia hyvin pienellä alueella. Kala oli poskesta kiinni ja tuli kokoajan kylki edellä veneen perässä. Lopulta piti ottaa moottorista veto pois päältä, jotta saimme pumpattua kalan koukkausetäisyydelle. Monen tyhjän reissun jälkeen puhumattakaan viime kesästä tuntui hyvältä saada pyöreitä kaloja veneeseen.