Lohi 2018

Lohikesä alkoi lupaavasti kun 30 toukokuuta Risto väsytteli 16,5 kiloisen lohen veneeseen Karjulan eteläpuolelta väylän varresta. Lohi tuli lyhyen väsytyksen jälkeen veneen vierelle ja vavan katketessa kala piti koukata nopeasti veneeseen. Onneksi veneessä on pitkävartinen kalakoukku juuri näitä isoja varten,
Myös kymmenes päivä kesäkuuta nahkiaisen takana oli hetken aikaa iso kala kiinni. Siinä ne kontaktit nousulohiin olivatkin tällä kaudella. Talvikoita kävi muutama veneessä alkukaudesta. Viimeinen lohireissu tehtiin 17.6 Nahkiaisen länsipuolelle ilman tapahtumia. Vesi todettiin aivan liian sameaksi lohen uisteluun. Runsaat kevättulvat toivat ravinteita mereen ja veden lämmetessä piileväkukinnat veivät lohilta loputkin syömishalut varsinkin Raahen korkeudella.

Lohen saalistilastot osoittavatkin suoraan sen, että mitä kovemmat kevättulvat sitä vaikeammaksi lohenuistelu menee. Tulvakevät 2013 on hyvä esimerkki siitä, ettei myöskään Kokkolan edustalta saatu kuin muutama lohi ja Raahesta ei ainoatakaan.

Järjetön lohiasetus näkyy tänäkin kesänänä huonoina lohisaaliina Tornionjoella.

Uisteluvuosi 2017

Lohen ustelusta ei jäänyt tältä vuodelta paljon kerrottavaa tuleville sukupolville. Vesi oli meressä kohtuullisen kirkasta, mutta kirkkaat ja pyöreät lohet puuttuivat. Tämän hetkisen hallituksen päätös kiintiöittää lohen pyynti oli katastrofi lohen nousulle. Tornion- ja Simojoen lohilaskurit osoittivat, että aikaistunut lohen pyynti romahdutti jokiin nousseiden kalojen kappalemäärän puoleen edellisestä vuodesta. Vaikkei hallituksessa ole ihme kyllä ainoatakaan RKP:n ministeriä, niin siitä huolimatta hallitus pelasi juuri rannikon ruotsinkielisten kalastajien pussiin.
Taimenkanta näyttäisi lievää elpymistä monien huonojen vuosien jälkeen vaikka harrastelijoiden ammattimaista verkkokalastusta ei ole saatukaan kuriin merialueilla.

Taimenet ulkomerellä

Syksyn 2016 taimensaalis jäi huonoksi. Taimenkannat vain pienenevät vuosi vuodelta. Jatkuvat koillistuulet pitivät meriveden pinnan alhaalla ja vei kalat matalikoista ulkomerelle ja normaalisti hyvät matalikot eivät antaneet saalista. Muutama alamittainen kala kävi veneessä eikä yhtäkään ison kalan tapahtumaa ollut.

Lohikausi 2016

Lohikausi 2016 on alkanut Raahen edustalla todella hienosti. Lohta on noussut lähes joka paattiin ja kalat ovat olleet isoja. Saatujen kalojen keskipaino taitaa olla reilusti yli 10 kiloa. Talvikot ovat pysyneet poissa Raahen vesiltä. Lukuisia rajuja tärppeja on tullut kalojen repiessä itsensä irti. Mikä parasta saaliista ilmoitetaan välittömästi WhatsApp:iin eli tieto saaliista ottipaikkoineen ja uistimineen tulee reaaliajassa merellä kaikkien ryhmäläisten hyödynnettäväksi.
 Meidän ekan lohen Karjulan länsipuolelta alle 5 asteisesta vedestä väsytteli Sippalan Antti. Antti väsytteli varmaotteisesti komean 13,5 kg;n nousukkaan. Kala söi Tiura Magnumin koiranoksennus uistinta. Vesi on ollut aika tummaa koko alkukesän, mutta sameus tuli vasta kahden päivän kovan myrskyn jälkeen. Ennen myrskyä 17.2 kiloinen lohi saatiin tutulta HotSpot alueelta Nahkiaisen penkalta. Kala tarttui kiinni ennenkuin kaikkia uistimia oli saatu veteen. Kala puri pinkki/kirkas Iron Hornia joka oli viritetty 3 m:n tapsilla pinkki violetin VK-salmonin taakse. Kalan väsytys olikin sitten kovaa työtä. Kalan eka spurtti oli todella raju ja se tyhjensikin kelan välittömästi ja kala saatiin pysähtymään pistämällä jarru todella tiukalle. Sitten alkoikin 1,5 tuntia kestänyt piirileikki. Kala ei löysännyt vetoaan missään vaiheessa vaan pyrki menemään syvällä ja olemaan kaukana. Tunne vavassa oli koko ajan sellainen kuin olisi pitänyt 10 kilon punnusta vavalla ilmassa eli kala ei löysännyt missään vaiheessa. Siiman loputtua kelasta puhdistettiin veneen toinen puoli ustimista ja plaanarista ja lähdettiin kalan perään, Siimaa saatiin kelattua takaisin pikkuhiljaa ja kalan ollessa koko ajan syvällä päästiin kalan yläpuolelle ja alettiin pumppaamaan kalaa ylös, Siiinä tehtiinkin sitten monta ympyrää ennenkuin kala saatiin väellä ja voimalla pintaan koukattavaksi. Hyvin pieni pettymys oli kun kala tuli pintaan ja huomasimme sen olevan pyrstöstä kiinni eikä ollutkaan mikään ennätyskala. Kala ja väsyttäjä olivatkin siinä vaiheessa varmaan yhtälailla kaikkensa antaneita, mutta tällä kertaa voitto tuli meille. Se hiukan ihmetytti, että miksei kala vetänyt siimaa poikki voimaa kyllä olisi ollut vaan jäi juromaan syvälle ja väsytti siellä itsensä ehkä se ratkaisikin pelin.

 Kolmannen lohen väsytteli Risto rutiininomaisesti nahkiaisen takaa. Kala painoi 8.2 kiloa ja olikin tyypillisesti tuon kokoiseksi pirtsakka ja näytteli voimiaan hyppimällä useita kertoja. Vinkin ottipaikasta saimmekin Team Vaiheelta joka ilmoitti saamastaan kalasta WhatsApp:lla ja ajoimmekin välittömasti samoille seuduille ja kala olikin sitten puolen tunnin päästä kiinni. Kala söi isotiura marjapuuroa pienen VK-salmonin takaa. Pinkki uistin näyttää toimivan sameassa vedessä pinkin houkutuslevyn takaa 3 metrin tapsilla veneen vierestä. Tavoitteena olisikin saada kaloja jotka ovat jo lopettaneet syömisen, mutta toistaiseksi saamillamme kaloilla on ollut vatsat täynnä silakkaa. Eli onko nämä kalat olleet vielä syönnösvaelluksella eikä nousemassa jokiin, kun silakkaakin on näkynyt kaikuluotaimessa todella paljon näillä ottialueilla. Kalojen koko kyllä viittaa nousukkaisiin.
Jeppiksessä näyttävät saavan hyvin kalaa Ismo Magnumilla varsinkin superman mallilla, joten se pitää ottaa uistinvalikoimaan ensi kaudella. Ismo Magnumit kestävät huomattavasti kovempaa vetonopeutta kuin esim Tiurat joten Iron Horn sopii paremmin Ismo Magnumin kanssa vedettäväksi. Kalojen keskipaino etelämpänä näyttäisi olevan huomattavasti pienempi kuin meillä Raahen edustalla. Lohta nousee vielä Heinäkuussa paljon jokiin, joten kannattaisi vielä käydä uistelemassa ja mieluimmin kaukana kuin lähellä. Veden kirkastumista on turha odotella näin sateisena kesänä.

Piruetit ison kalan kanssa

Veneen päivitys

Vanha hyvin palvellut Delphin 570 tuli alkutalvesta päivitettyä uuteen Sandström MC 620 veneeseen. Eli vähän pitempi ja ehkä pohjan profiililtaan parempi keskihytällinen vene. Sandström veneet valmistetaan lahden toisella puolella Raahen korkeudella Kåge nimisellä paikkakunnalla.

Vuosi 2015

Vuosi meni lohen vetouistelun suhteen meidän osalta alakanttiin jo senkin johdosta, että uistelureissuja kertyi merelle vain puolenkymmentä työkiireistä yms. johtuen. Veneeseen saatiin ainoastaan yksi noin nelikiloinen nousukala. Positiivista kaudessa oli, että nousulohia kyllä Raahen edustalta saatiin useampaan veneeseen ja harrastajien määrä tällä alueella on jälleen lisääntynyt. Kausi vahvisti edelleen sitä käsitystä, että nousulohi viihtyy vuosi vuodelta aina samoissa paikoissa.

Uistelutreffitkin saatiin järjestettyä kesäkuussa Isokraaselin saareen, Uistelutreffien aikaan oli runsaasti talvikkoja liikkeellä Raahen edustalla ja minunkin veneessä kävi vajaat kymmenen erikokoista talvikkoa. Vanha HotSpot ei pettänyt tälläkään kertaa vaan joka kerta kun vedettiin spotin yli niin kala oli kiinni. Ranteet maitohapoilla jätimmekin Riston kanssa talvikoiden väsyttelyn kesken päivän ja ajoimme rantaan. Yhdellä uistelureissulla Karjalaisen Harri sai 12 kiloisen lohen hotspotista meidän perässä puolet pienemmällä vapamäärällä. Mikä tekee ko. pisteestä keskellä laajaa merta vuosi vuodelta niin hyvän. Alueella on yleensä paljon pientä kalaa eli olisikohan alue lohen viimeisiä syönnöspaikkoja ennen nousua kutujokeen ja samalla talvikoiden tankkauspaikka suunnistaessaan etelään lämpimämmille vesille.

Heinäkuun lopulla käytiin veljeni ja siippojemme kera tutustumassa järviuisteluun Inarilla. Ilmeisesti kylmistä keleistä ja matalapaineista johtuen isommat taimenet olivat tyystin hukassa myös muiltakin ustelijoilta. Pieniä taimenia ja rautuja järvestä kyllä nousi sen verran että ruuassa hyvin koko viikko pysyttiin. Virvelillä ja lottolipalla saatiin komeita harjuksia saarten rannoilta. Partakosta käsin oli hyvä käydä Inarin vesillä kalastelemassa.

Taimenen uistelu rajoittui kolmeen uistelureissuun. Alamittaisia kävi veneessä joka reissulla ja yksi todella iso kala karkasi kymmenen minuutin väsyttelyn jälkeen. Tällä reissulla pintavesi oli aika sameaa joten vedimmekin syvien n. 20 m:n vesien päällä ja kala iski kiinni Rockmannin takana olevasta yli 20 m:n urasta. Kala oli taas kerran kiinni HalpaHallin halppisheittopellissä. Uistimessa oli näin isolle kalalle aivan liian pienet koukut ja taimenuistimien koukkukoko tuleekin kasvamaan seuraavalla kaudella. Verkkokalastuksen väheneminen ja meriveden huomattava lämpeneminen parantavat taimenen kasvunopeutta ja tulevaisuudessa vetouistelijat tulevat saamaan saaliikseen aina vaan isompia taimenia.
.

Kausi paketissa

Kaikkien ennusmerkkien mukaan kaudesta olisi pitänyt tulla erinomaisen hyvä ja lohta olisi pitänyt nousta veneisiin lähes joka uistelureissulla, mutta näin vaan ei käynyt. Torniojoen lohilaskuri nakuttaa tälle kesälle huippulukemat eli lähes satatuhatta lohta, joten ensikaudelle tiedossa paaljon talvikkotapahtumia. Nousulohta kuitenkin löytyi Raahen edustalta sen verran, että kaikkiin uisteluveneisiin sitä saatiin touko- kesäkuun aikana. Kausi oli selvästi normaalia pidempi eli ensimmäinen lohi nousi Saveloiden veneeseen jo 21.5 ja viimeinen oli ilmeisesti Salon Markon ja Pyyn Petrin kala 27.6. Ensimmäiset lohet tulivat vajaat 5 asteisesta vedestä.

Kevät näytti ja kuulosti lupaavalta. Etelä-Ruotsissa uistelijat saivat runsaita saaliita samanlaisia uutisia tuli myös Affenanmaalta. Vesi oli meressä hyvin kirkasta toukokuun lopulle saakka kunnes kovat ja jatkuvat pohjoisenpuoleiset tuulet käänsivät ravinteikkaan pohjaveden pintaan ja veden lämmetessä piileväkukinnat pilasivat rantavedet. Kohtuu puhdasta vettä toki löytyi, mutta niin kaukaa ulapalta, etteivät kaikki uistelijat niin kauas lähteneet. Meriveden rehevöityminen lisääntyy vuosi vuodelta ja piileväkukinnat kesällä ovat aina vaan pahempia. Maa- ja metsätalouden päästöjä ei yksinkertaisesti Suomen maassa haluta laittaa kuriin.

Lohia näkyi kyllä paljon luotaimissa, mutta tärpit olivat harvassa. Näyttää siltä, että lohitärpin jälkeen on turhaa jäädä tärppipaikalle pyörimään kovin pitkäksi aikaa. Mielestäni tärppi karkottaa lohet lähialueelta  tai muuten vähentää lohen ottihaluja. Emme ole onnistuneeet koskaan saamaan toista lohta tärpin jälkeen lähiympäristöstä. Kauden aikana tärppejä on tullut jo kun pyyntöjä on vasta laskettu veteen eli on ollut vasta muutama uistin vedessä. Ensi kaudella pitääkin kokeilla muutama reissu vetää toisella puolella venettä esim. vain kolmea tai neljää uistinta. Nousulohen syöntihalukkuus on näillä leveysasteilla jo sen verran heikkoa, että liika välke ja helinä veneen perässä voi jopa huonontaa ottihaluja. Pinkki kuulostaa toimivan Kokkolan edustalla, joten seuraavalla kaudella tullaan sitäkin taas testaamaan. Kannattaisi myös kokeilla lohelle uistimiin isompaa koukutusta ja kovempaa vetonopeutta. Ison kalan tarttuvuus paranisi isommalla koukulla ja kovempi vetonopeus saattaisi antaa lisä-ärsytystä.

Hylkeiden lähinnä kuuttien raatoja kelluu meressä ja lojuu rannoilla. Mikä onkaan nämä raadot saanut aikaan.

Tutuilla ottipaikoilla

10.6 on meille ollut vuosien saatossa se ehdottomasti tapahtumarikkain päivä lohen uistelussa. Niin oli taas tälläkin kertaa eli karjulan uralta Risto väsytteli ensin 7, 4 kiloisen lohen ja itse sain väsytellä Nahkiaisen penkalta 8,4 kiloisen. Kalat tulivat tutuilta ottipaikoilta joissa on ollut vuosittain hyvin tapahtumia. Toinen otti takilasta ja toinen veneen vierestä. Vesi on samentumassa ja näkösyvyys on enään nippa nappa 3 metriä. Veden lämmetessä piileväkukinta alkaa rehottamaan ja huonontaa lohen syöntiä Raahen edustalla.

Lohet syönnillään

Lohia on noussut Raahen ja Siikajoen edustalta veneisiin kohtalaisesti. Vesi oli alkukaudesta hyvin kirkasta ja kalaa liikkellä runsaasti. Karjalaisen Harrin veneeseen nousi jopa 19 kiloinen lohi Ämpärin takaa. Vähän pienempiä kaloja onkin sitten saatu lähes jokaiseen veneeseen. Vesi on lämmetessään samentunut ja samalla tärpit vähentyneet. Piilevä kukinta sotkee taas veden. Lounastuulet voisivat vielä tuoda puhdasta pintavettä rannemmas ja myös lohia. Nyt joutuu hakemaan sitä kirkasta vettä (näkösyvyys yli 3 metriä) Nahkiaisen suunnalta.
Perjantaina 6.6 vedettiin Karjulan lounaispuolelta luoteelle kunnes käännyttiin "Nahkiaisen penkalle" Nahkiaista kohti. Vesi oli ulkona vähän kirkkaampaa (lämpötila 8.8 - 9.5), mutta edelleen sameaa. Vastaiselle vedettäessä saatiin tuplatärpistä 6,1 kg:n lohi ja parin tunnin päästä iski 15 kiloinen naaraslohi, jota saikin sitten väsytellä 1,5 tuntia. Kala otti kiinni paikassa, missä vuosien varrella on ollut useita tapahtumia hyvin pienellä alueella. Kala oli poskesta kiinni ja tuli kokoajan kylki edellä veneen perässä. Lopulta piti ottaa moottorista veto pois päältä, jotta saimme pumpattua kalan koukkausetäisyydelle. Monen tyhjän reissun jälkeen puhumattakaan viime kesästä tuntui hyvältä saada pyöreitä kaloja veneeseen.

Kausi alkamassa

Uusi kausi alkamassa ja toiveet korkealla.
Lohen uistelukausi alkoi tänä keväänä huomattavasti normaalia aikaisemmin eli toukokuun lopulla. Team Savelat saivat ämpärin takaa komean lohen jo 21.5 eli ehkä aikaisemmin kuin koskaan näiltä leveysasteilta. Kala tuli Ämpärin takaa kirkkaasta vedestä. Ämpärin takana syvässä vedessä merivirrat ovat voimakkaita ja veden lämpötilaerot suuria, joten se on ehdottomasti lohialuetta näin alkukaudesta. Muillakin venekunnilla oli tapahtumia samoihin aikoihin, mutta veneeseen asti ei onnistuttu kaloja saamaan. Nyt tätä kirjoittaessani on tuullut reilun viikon koillisesta ja merivesi on ollut todella alhaalla. Toivottavasti vesi pysyy kirkkaana eikä ravinnepitoista vettä ole kummunnut syvänteistä pintaan piilevän ravinnoksi. Vesi onkin ollut poikkeuksellisen kirkasta, koska kevättulvia pohjanmaan joissa ei ole ollut. Kunhan ilmavirtaukset kääntyvät etelän puolelle ja vesi lähtee nousulle niin uskon, että lohenuistelijat saavat kokea taas niitä elämyksiä joista ovat koko talven uneksineet.
Uusi asetus uhanalaisten kalojen lohen ja taimenen alamitoista antaa kaloille hyvät edellytykset lisääntyä luontaisesti varsinkin jos myös verkkokalastajat noudattavat asetusta.

Talvikalastusta

Talvi on ollut leuto ja lyhyt. Näin lyhytaikaista jään alta tapahtunutta verkkokalastuskautta ei ole ollut miesmuistiin. Perämeri oli yliasti jäässä vain muutaman viikon ja nyt maaliskuun alussa jäätä ei löydy käytännössä kuin hailuodon pohjoispuolelta. Takatalvi voisi kyllä vielä muuttaa jäätilannetta. Korkeapaine ja pohjoistuulet jäädyttäisi kylmän meriveden nopesti.
Jotkut kalastajat ovat jo laskeneet veneensä vesille ja pyytävät kalaa sulasta vedestä. Pikkusiikaa ja taimenia on kuulemma tullut hyvin verkoilla. Toivottavasti kalastajat noudattavat taimenen alamittaa.
Pilkkijöitä on liikkunut saaristossa ja ahvensaalit ovat olleet hyviä. Myös vetouistelijoita on jo ollut taimenen perässä.

                               

Uutta kautta odotellessa

Syksy meni taimenen uistelussa vaihtelevasti. Kirkkaasta vedestä saatiin muutama kala, mutta myrskyjen ja varsinkin pohjoistuulten samentamasta vedestä emme enään loppukaudesta onnistuneet saamaan ainuttakaan kalaa. Taimenta kyllä olisi meressä, mutta ei pintavesissä vaan se hakeutuu syvempiin ja puhtaampiin vesiin jolloin niitä käytännössä on mahdoton tavoittaa vetouistelemalla.
Vene tulee kokemaan talven aikan taas kerran muodonmuutoksen lähinnä hytin suhteen. Hytti lyhenee keulasta metrin verran, jolloin heittouistelu onnistuu niin perästä kuin keulastakin. Myös parin lyhyen verkkojuonen uittaminen onnistunee hyvällä kelillä.

Taimenta karikoilta

Taimenta on tullut kohtuullisesti syyskuun aikana, vaikka kelit ovat olleet vähän liiankin kesäiset. Veden lämpötila oli syyskuun loppupuolelle vielä 15 asteen tuntumassa, kunnes koillistuulet jäähdyttivät sen nopeasti 10 asteen pintaan. Ottipeleinä ovat olleet samat eli rapalan originaali ja vetotiurat eri väreissä.Viime reissulla saatiin isoin kala Halpa-Hallista ostetulla tuulenkalaa muistuttavalla Fladenin halppis-taimenheittouistimella (alle 4 € kolmen uistimen pakkaus).
Merivesi on ollut kohtuullisen kirkasta, mutta pohjassa on todella paksu leväkasvusto. Myrskyn irrottaesssa levän pohjasta on merivesi pilalla pitkäksi aikaa.

Vuonokalastusta

Elokuun alussa kävimme Kylmälän Jukan kanssa tutustumassa miltä tuntuu kalastaa kalarikkailla jäämeren vesillä. Menimme Pohjois-Norjaan Skjövattenin vuonoon vajaaksi viikoksi pilkkimään veneestä ja heittouistelemaan rannalta. Kalaa tuli varsinkin rannalta heittämällä lähes joka heitolla pääasiassa pientä seitä. Veneestä pilkkimällä nousi vuonon syvyyksistä seitä, turskaa, merimadetta, puna-ahventa, makrillia, silliä ja koljaa. Ilmat suosivat meitä ja aurinko paistoi lähes joka päivä. Levän samentamassa ravinteekkaassa vedessä kalat olivat liikkeellä kaikuluotaimen mukaan suurina parvina ja litkalla saimmekin hyvin silliä ja makrillia. Isoilla pilkeillä saimme lähinnä turskaa ja seitä. Ruijan pallasta yritimme tavoitella parina päivänä huonoin tuloksin. Pyöriäisiä kävi veneen ympärillä päivittäin viihdyttämässä meitä. Myös noin kymmenemetrinen lahtivalas meinasi tulla veneeseen, mutta onneksi valas päätti sukeltaa veneen alta ja selvisimme tilanteesta säikähdyksellä.

Lohenuistelukauden lopuksi

Raahen eduastalta ei tietääkseni kukaan saanut tällä kaudella pyöreää nousulohta veneeseen uistelemalla. Vesi oli jälleen kerran niin likaista koko kauden, että kudulle menevä lohi ei siinä yksinkertaisesti tullut toimeen. Käsittääkseni kaikki uistelijat vetivät uistimiaan aivan liian likaisessa vedessä eli ei ollut mitään mahdollisuutta saada pyöreää kalaa. Tällä kaudella uistelijoita liikkui merellä enemmän kuin koskaan aiemmin ja myös lohta nousi kutujokiin kiitettävästi. Ikävä asia, että samea vesi pilasi kauden. Uskon, että jos vesi olisi ollut kirkasta, niin kirkaskylkistä pyöreää lohta olisi noussut myös jokaiseen veneeseen. Tämäkin kausi vain vahvisti sitä käsitystä, että lohta/taimenta ei voi saada sameasta vedestä, jossa näkösyvyys on alle kolme metriä. Kuulin tuossa erään kalastuksen asiantuntijan kommentin, että piilevä tukkii lohen kidukset ja siksi lohi ei viihdy piileväkukinnassa. Kokemuksiemme mukaan taimenkaan ei viihdy piileväpuurossa poislukien aivan pienet vastaistutetut kalat. Lohi meni luultavasti lähempää Ruotsin rannikkoa kuin Suomen puolta. Ainoastaan yhdellä reissulla löysimme lohelle sopivaa kirkasta vettä ulapalta n. 50 km:n päässä rannasta.

Sameissa vesissä lohikaloja uistelevien kyllä kannattaisi seurata veden väriä ja näkösyvyyttä. Näkösyvyyttä on helppo seurata reaaliaikaisesti esim. valkoiseksi maalatulla takilan kuulalla roikottamalla sitä sopivalla syvyydellä veneen laidan ulkopuolella. Veden sameus muuttuu täällä Raahen edustalla hyvin nopeasti esim pohjoistuuli pilaa välittömästi rantavedet, kun taas vastaavasti lounastuuli tuo kirkasta vettä rannoille. Tämä ongelma ei ole niin merkittävä selkämerellä ja suomenlahdella. Piilevä kukinta merivedessä voi pahimmillaan jatkua läpi kesän riippuen vedessä olevien ravinteiden määrästä. Runsaat sateet ja pohjoistuulet tuovat jatkuvasti ravinteita mereen ruokkien leväkukintoja.

Hyviä vinkkejä on tullut sameassa vedessä uisteluun ja muutenkin lähellä kutujokea olevien lohien narraamiseen. Kannattaisi jonkun vielä kokeilla tälläkin kaudella. Eli sameassa vedessä kannattaa osa uistimista viritellä aivan pintaan eli ilman painoja tai koholla (siimaan kiinni). Myös magnumuistimia neonvihreillä teippauksilla kannattanee kokeilla lämpimän veden aikaan jolloin vetonopeus saa olla 3...5 solmua.

Kirkasta vettä etsien

 Tehtiinpä pari reissua vähän ulommas merelle. Ekareissulla ajettiin Nahkiaisesta 20 kilsaa lounaalle, josta löytyikin juuri ja juuri kriteerit täyttävä kirkas vesi. Muutama tunti uistelua ja kotia. Ei tapahtumia.
Toka reissulla ajettiin suoraan ulos yli 50 kilometriä ja sieltä lopulta löytyikin kohtuu kirkas vesi (näkösyvyys yli kolme metriä). Sieltä sitten uisteltiin lounaalle muutama tunti ilman tapahtumia. Monenkokoista kalaa oli ajoittain runsaasti kaikuluotaimessa varmaan myös lohiakin, mutta lohet olivat ilmeisesti panneet suunsa visusti kiinni. Oletan, että lohet (pääparvet) nousevat tällä hetkellä kirkkaassa vedessä ulkomerellä, mutta lohien löytäminen laajalla merenselällä on huomattavasti vaikeampaa kuin rantavesistä. Toivottavasti piileväkukinta putsaisi pian rantavedet ja sataisiin vielä tälläkin kaudella yrittää uistella lohta Karjulan ja Nahkiaisen suunnilta.
Toka reissu meinasi loppua lyhyeen, kun Mercuryn bensaletku meni puhki ja bensaa valui runsaasti laineille. Bensaletku oli haljennut kahden sentin matkalta moottorin läpivientikohdalta ja bensa valui moottorikaivoon. Onneksi ei syttynyt palamaan sillä rantaan oli matkaa yli 10 kilometriä. Veneestä löytyi sen verran letkua, että vika saatiin korjattua. Letku on pehmeää kumia (Mercury laatua) joka ei kestänyt bensaa edes vuotta. Laitetaan letku maahantuojalle syyniin.

Piilevä kukintaa

Piilevä kukinta näyttää tällä hetkellä olevan runsaimmillaan perämerellä varsinkin Raahen edustalla. Piilevä värjää veden ruskeaksi samalla vesi muuttuu sameaksi eikä uistin juuri näy tässä puurossa ja nousulohi pistää suunsa kiinni. Myös lohen nousu kuulostaa olevan myöhässä, joten mahdollisuus saada pyöreä kala tällä hetkellä on aika pieni. Jatkuvat maatuulet ja kevättulvat toivat runsaasti ravinteita mereen josta tämä piilevä kukinta johtuu. Piilevä kukinta kestää yleensä pari viikkoa jonka jälkeen vesi muuttuu kirkkaaksi, jollei tule lisää ravinteita esim, jokivesistä runsaista sateista johtuen. Pari viimeistä reissua on mennyt enempi ja vähempi kirkasta vettä etsien ja tapahtumia ei ole ollut yhtä alamittaista taimenta lukuunottamatta. Näkösyvyys pintavedessä on ajoittain alle kahden metrin ja sen pitäisi olla ainakin kolme metriä.

Tuulista keliä

Tänään uisteltiin pojan kanssa kohtalaisessa (8-10 m/s) luoteis- pohjoistuulessa Karjulan lounaispuolelta ulos luoteelle. Vesi oli jäähtynyt huomattavasti edellisestä kerrasta ja muuttunut samalla myös kirkkaammaksi. Ulompana veden lämpö tippui nopeasti alimmmillaan 5,5 asteeseen. Kylmä vesi oli myös niin kirkasta, että sen luulisi kelpaavan myös nousulohelle. Toivottavasti pohjoistuulet eivät lykkää paskavettä siikajoen suunnalta. Vedimme aluksi suoraan vastaiselle. Mercuryn nopeussäätö toimi hyvin myös aallokossa uisteltaessa vastatuuleen. Kaasukahvaan ei tarvinnut koskea missään vaiheessa vaan säätö piti nopeuden hyvin asetusarvossa. Merenkäynti oli sen verran voimakasta, ettei plaanaripyynti toiminut enään kunnolla ja voimistuva tuuli ajoikin meidät lopulta rantaan.

Talvikot syönnillään

Tänään 10 tuntia vetoa Karjulan ulkopuolelta Nahkiaisen "matalaa" kiertäen lähelle Nahkiaisen tolppaa. Vesi oli todella lämmintä (12-14 astetta) vuodenaikaan nähden. Likaista vettä, jossa myös talvikot viihtyvät, riittää kauas ulos.  Neljä talvikkoa kävi veneessä.

Kauden 2013 avaus

Iltavetoa ja kaluston testausta Karjulan suunnalla. Saimme veneeseen mukaan Kylmälän Jukan  ja Karjalaisen Harrin tutustumaan lohen uistelun saloihin ja viime kesän ottipaikkoihin. Veden väri ja lämpötila vaihtelivat jyrkästi Karjulan eteläpuolelle johtuen varmaankin jatkuvista helteistä ja maatuulista. Kymmenasteinen vesi saattoi muuttua hetkessä alle neliasteiseksi samoin kusen värinen vesi muuttui nopeasti hyvin kirkkaakasi.
Mercuryn nopeussäätö siipiratasanturin avulla tuntui toimivan hyvin ottaen huomioon myös pintaveden virtauksen verrattuna GPS:iin.
Iltayöstä lopulta kala kävi puraisemassa kulta-ruotsinlippu Tiuraa. Kala tarttui kiinni Karjulasta noin viisi kilometriä etelän suuntaan alle 20 metrin patin päältä. Tiura sai äkkilähdön takilasta kuudesta metrista. Lähtö oli raju ja eka syöksyn jälkeen kala hyppäsi komeasti ja jäi sitten hetkeksi juromaan lähelle pintaa. Jukka sai väsytellä kalaa vain muutaman minuutin kunnes kala karkasi. Olisi varmaan syytä tarkastella takilan siiman vapauttimien kuntoa eli onko tartutus riittävä. Kesä näyttää tulleen merellekin huomattavasti etuajassa samoin lohet.